Mistä maksamme, kun maksamme sanomalehdestä

Eilisen Nuorgam-kirjoitus keräsi blogin ennätysyleisön. Sivuston FB-sivuilla ja foorumeilla puheenvuorosta on käyty hyvää keskustelua.

Jatketaan vielä journalismin, nettiajan ja maksullisuuden tiimoilta, mutta eri kantilta.

Hesari ilmoitti viime viikolla siirtävänsä osan nettisisältöään maksulliseksi. Käyttöön tulee niin kutsuttu avoin maksumuuri, mikä tarkoittaa sitä, että kuussa saa lukea vapaasti tietyn määrän maksullisia artikkeleita. Kun lukumäärä tulee täyteen, seuraavat jutut pääsee lukemaan vain maksamalla. Lukuoikeuden saa 3 eurolla kuussa, jos tilaa jo paperilehteä. Pelkän HS:n digilehden tilaus on tällä hetkellä 18 euroa kuussa kaikille alustoille.

Hesarin päätoimittaja Mikael Pentikäinen kertoo artikkelissa uskovansa, että ihmiset ovat valmiita maksamaan laadukkaasta sisällöstä. Syvät analyyttiset jutut ja maailmaa ymmärtävät artikkelit tulevat olemaan hänen mukaansa Hesarin fokuksessa. Diagnoosi on aika lailla oikea.

HS:n kilpailijan, Ylen Kari Haakana ehti kirjoittaa analyysin sanomalehden liikkeestä. Kritiikkiä on arvaten lentänyt puoleen ja toiseen. Tartun tekstin yhteen ajatukseen: sanomalehti tarjosi aikanaan hyvän paketin, jossa kerran päivässä voi lukea paperiläpyskältä oleelliset uutiset maailmasta.

 

Olen osittain samaa mieltä. Sanomalehden viehätys juontuu kokonaispaketista.

Se ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Ihmisellä on tarve luoda järjestystä kaaokseen, ja hyvä lehti vastaa tähän. On miellyttävämpää lukea koostettu paketti siitä, mitä pitäisi tänään tietää maailmasta kuin selata tusinasta eri verkkolähteestä niiden oman alan syvempää tietoa. Sanomalehdessä kiinnostaa oleellisen tiivistys, hierarkioiden luominen valtavaan tietomäärään ja jonkinlainen ajatus päivän puheenaiheista eli se, että kaikki muutkin lukevat sitä.

Siksi hyvin jäsennellyn Hesarin nettisivun lukeminen on hedelmällisempää kuin Yle uutisten sivujen, jossa jutut ovat monotonisesti sekaisin.

 

Kiinnostava kysymys on se, miten nettilehteen aiotaan tuoda laatua ja syvyyttä. Sanomalehdet ovat joutuneet viime vuodet tekemään yhä enemmän vähemmällä henkilömäärällä. Trendi on ollut se, että yleistoimittajat ovat hoitaneet yhä laajempaa osaamisaluetta. Yhä useammin tiedotteiden ja uutistoimistojen perusteella. Mistä erityistuntemus ja laatu aiotaan saada?

Vielä hankalammaksi haasteen tekee se, että monet poispotkitut toimittajat ovat siirtyneet aiempien työnantajiensa haastajiksi verkon puolelle.

Yksi esimerkki: Otavamedian palveluksessa ollut Manu Haapalainen sai potkut viime vuonna. Nyt sama Haapalainen päätoimittaa sekä vaihtoehtoista Sylvi-naistenlehteä että Vastapallo-sivustoa. Molemmat ovat ilmaisia.

Tuleeko nyt itku niiden erikoistoimittajien perään, jotka hallitsevat oman alansa ja joiden ammattitaidolle ei ollut hetki sitten varaa? Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee Hesarin kannalta sen tarjoama free-sopimus, jota harva pätevä vapaa toimittaja haluaisi allekirjoittaa. Se rajaa ison määrän hyviä vapaita toimittajia ulos tekijäringistä.

 

Mitä netissä toimiva verkkolehti voi siis tarjota, mitä muilla ei ole? Tutkin paperilehden kuolemaa vuoden 2009 lehtijuttuun, ja silloin luin ilmiötä käsitteleviä amerikkalaiskirjoittajia.

Kiinnostava näkökanta oli se, miten netin eri sivustot olivat korvanneet ikään kuin sanomalehden ilmoitusrahoja tuoneita osastoja: seksilinjat eivät enää mainostaneet paperilehdissä vaan netissä, käytetty tavara liikkui Craigslistin kautta, deittisivustot veivät henkilökohtaista-ilmoitukset ja niin edelleen.

Ajatteluketjua sopii jatkaa myös muihin lehden osiin. Jos Vastapallo hoitaa futisuutiset, Nuorgam musiikin, Uusi Suomi poliittisen debatin, Twitter nopeat uutiset, ulkomaiset blogit ja lehdet talousanalyysin, Kiiltomato kirjakritiikin, niin mikä jää nettilehden laadun takeeksi? Lähialueen uutiset? Tiiviit ja ilmaisia sivustoja paremmat kirjoittajat? Uskottavuus?

Mistä me siis maksamme, kun maksamme nettilehdestä? Oletteko vaihtaneet sanomalehden tarjoaman kokonaispaketin siihen, että keräätte päivän jutut eri lähteistä, eri erikoissivustoilta? Kommentteja pitäisi pystyä lähettämään jutun alle.

– Petri Rautiainen

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s