Arkistoista: Washed Out

Sananen levyarvioista.

Olen tehnyt koko toimittajaurani ajan kritiikkejä, pääosin levyarvioita. Tällä hetkellä niitä julkaistaan pääosin Turun Sanomissa, missä alla oleva arviokin ilmestyi kaksi vuotta sitten.

Levyarvioiden kirjoittaminen opettaa ekonomiseen kirjoittamistyyliin. Merkkejä on niukasti ja pitäisi sanottua olennainen joskus moniulotteisesta kulttuuriteoksesta. Tyhjäkäyntiin ei ole varaa.

Olennainen oivallus minulle oli se, että lopetin arvottamisen yrittämisen ja kuluttajavalistuksen. Nykyään yritän saada levyarvioon yhden tai kaksi ajatusta, joiden valossa levyyn saa jonkin tulokulman. Koitan kertoa, miten levy toimii tai millaisen kuvan se antaa kertojastaan. Tehdä sen kuuntelusta hivenen mielenkiintoisempaa, oli kyseessä huono tai hyvä levy. Voitte itse miettiä, kuinka hyvin onnistun.

Levyarvioiden teko on muuten harvinaisen huonosti palkattua hommaa. Yleisimmin muissa medioissa palkkiona on arvioitu levy, josta voi saada divarissa pari euroa. Käsittääkseni saan nykyään kirjoittamistani arvioista paremman palkkion kuin Suomen musiikkilehdissä. Silti, jos otetaan vertailukohdaksi Journalistiliiton suositus n. 50 euron tuntipalkasta, levyarvio pitäisi syntyä ensimmäisen kuuntelukerran aikana. Ei muuten synny. Yleisesti levyarviot kannattaa synnyttää nopeasti ja luontevasti. Rutiinin oppii tekemällä.

Kirjoitan muuten juuri arviota Washed Outin seuraavasta levystä. Se tulee Turun Sanomiin lähiaikoina.

 

Washed Out – Within and Without (Weird World Record Co.)

2011

3/6

Print

Washed Outin Ernest Greene osaa nimetä musiikkinsa: biisiennimet Echoes, Soft ja Far Away haarukoivat luonnehdintoina onnistuneesti hänen musiikillista tyyliään. Vahvasti kaikua hyödyntävän, usvaisen synapopin elokuvallinen vastine löytynee hidastetuista soft focus -jaksoista.

Washed Out on nostettu yhdeksi chillwaven lippulaivoista. Syystäkin: projekti edustaa musatoimittajien maailmaan polkaiseman ”skenen” parhaimmistoa.

Toinen asia taas on se, jaksaako muutamaan tehokeinoon vakiintunut chillwave-sakki enää miellyttää sen jälkeen, kun uneliaan veltto musa alkaa tympiä makoiluun hetkeksi mieltyneitä musiikkimaun portinvartijoita.

Kovin etäiseksi jäävä Within and Without tarjoaa parhaan kiintopisteensä A Dedication -loppukappaleessa, jossa pianon soundia tai Greenen lauluääntä ei hukuteta efektisumuun. Kiinnostuneiden kannattaa poimia albumia edeltänyt, selvärajaisempi Life of Leisure -ep.

– Petri Rautiainen

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s