Arkistoista: Lamapeikko

Kriisitietoisuutta on taas nostettu Heureka-foorumissa maan eturivin poliitikkojen, etujärjestöpomojen ja talousviisaiden eli ekonomien johdolla.

Olen itsekin käsitellyt lamaa ja kriisitietoisuuden nostoa Turun ylioppilaslehdessä vuonna 2010. Silloin telkkarissa pyöri Älä ruoki lamaa -kampanja, jossa tunnetut näyttelijät kehottivat kuluttamaan. Ideana oli tukea kotimaisella kysynnällä kokonaiskysyntää.

Haastattelin juttuun kahta henkilöä: kaupunkiaktivisti Olli Siréniä ja ekonomisti Paavo Okkoa. Molemmat suhtautuivat nuivasti moralisoivaan kampanjaan ja sen argumentteihin.

Juttu on edelleen varsin hyvä. Ainoa viilaamisen arvoinen seikka on lopun BKT:n ja onnellisuuden epäsymmetrinen suhde, siis se ettei BKT:n nousu kasvata koettua onnellisuutta tietyn rajan jälkeen, mistä olen esittänyt eriävän mielipiteeni tässä kuussa Turun Sanomissa.

 

Kuka pelkää lamamörköä? – taloudellista taantumaa vastaan taisteleva mainoskampanja kerää  kritiikkiä 

Teksti: Petri Rautiainen Kuva: Elli Vuorinen

Nyt se tekee taas tuloaan. Lamasta on alettu puhua tiedotusvälineissä ja työpaikoilla. Lama on enemmän kuin todellista talouden taantumaa – se on myöskin psykologinen ilmiö. Mutta miten  ihmisten tulisi suhtautua siihen – ruokkiako säästötoimilla verenhimoista lamapossua vai ei?

 

Useimmat ihmiset ovat varmaankin jo nähneet ”Älä ruoki lamaa”-tv-mainoksen. Siinä näkymätön lamapeikko tulee asustamaan perheisiin ja syö kotitalouksien varoja. Röhkivä otus kasvaa säästötoimista kunnes lomautusten perumisuutiset ja iloinen kuluttaminen päästävät kuvitteellisesta olennosta ilmat pihalle.

Jos mainoksen viesti jäi epäselväksi, niin sen lopussa neuvotaan vielä käymään ”Älä Ruoki Lamaa”-kampanjan nettisivuilla. Siellä huolestuneelle kuluttajalle tarjotaan pelkistettyä lamatietoutta muun muassa lamalaskurin ja yksinkertaisen kaavion avulla.

Nykytrendeille tyypilliseen tapaan lamapeikkoa selätetään yksinkertaistettujen, mainosmaisten keinojen eikä faktojen tai asiantuntijoiden avulla. Voima-lehden Teppo Eskelinen ehti kutsumaan sivuston kulutuksen ja työpaikkojen suhdetta koskevaa lamamatematiikkaa ”absurdiksi”.

Jotta kampanja ei lipsuisi syyttämäänsä ansaan eli laman tarpeettomaan mystifiointiin, päätin keskustella sen järkevyydestä kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okon kanssa. Hän tutustui lamaan 90-luvulla sitä koskevan tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtajana.

”En pidä tätä kauhean onnistuneena, vaikka onkin ymmärrettävänä että tällaisissa oloissa näitä kampanjoita lähtee liikkeelle,” kertoo Okko.

Hänen mukaansa kampanjan perusperiaate on tavallaan pätevä. Tarpeeton kulutuspessimismi syventää todella turhaan lamaa. Kotimaista kysyntää lisäämällä voidaan myös korvata ulkomaisen viennin tyrehtymistä ja turvata kotimaisia työpaikkoja, mutta vain hyvin pieniltä osin.

”Ei sitä oikein millään voi ajatella, että kuluttamisella voitaisiin kompensoida tätä viennin menetystä. Ne ovat sellaisia tavaroita, mitä Suomessa ei voida ollenkaan kuluttaa.”

Kampanjan pyrkimys saada kuluttajat suosimaan suomalaista saa Okolta kovempaa kritiikkiä. Viattomalta vaikuttava idea on hyvin heppoisella pohjalla ja sitä on kritisoitu pitkään taloustieteilijöiden toimesta.

”’Suosi suomalaista’-idea toimisi sillä edellytyksellä, että missään muussa maassa ei toimittaisi samalla tavalla”, Okko kritisoi.

”1930-luvun suuri lama itse asiassa syntyi siitä, että saatiin joka puolella torjuttua tuontia ja samalla vienti supistumaan. Maailmankauppa laski sitten oikein rajusti. Vienti on erittäin tärkeä asia sellaiselle maalle kuin Suomi, jonka BKT:sta vientikysyntä on 45%. Siihen ei mitenkään auttaisi se, että jokainen maa ottaisi saman ’suosi kotimaista’-tyylin.”

Erityisesti kampanjan on kritisoitu syyllistävän pihtailevia kuluttajia, joiden niskaan globaalin talouden taantuman pehmentäminen jää.

”Kuluttajan pitäisi kaiken aikaa suhtautua omaan kuluttamiseensa ja velkoihinsa vastuullisesti”, Okko linjaa.

”Ei siinä ole mitään edesvastuutonta tai epäisänmaallista. Kun se on yksilön kannalta järkevää, niin ei sitä minusta kannata valtiovallan taholta syyllistää. Tai kenenkään muunkaan.”

 

”Älä Ruoki Lamaa”-kampanjan yksiäänistä rintamaa vastaan on noussut mielenkiintoinen ”Ruoki Lamaa”-facebookryhmä. Se kääntää alkuperäisen kampanjan asetelman päälaelleen: nyt kuluttaja on ohjaksissa. Hän päättää ostopäätöksillään siitä, mitkä ylikasvaneen talouden osat saavat jatkaa laman jälkeen.

”Nyt jos joskus on oikea aika käyttää omia rahoja viisaasti ja määrittää millaista taloudellista toimintaa haluaa tukea,” ryhmän perustaja Olli Sirén tiivistää.

Hänen mukaansa lama olisi myös hyvä hetki pysähtyä miettimään asioiden todellista arvoa. ”Älä ruoki lamaa” -sivun esimerkin paheneva lamakierre lähtee liikkeelle siitä, ettei esimerkin mies kustanna vaimolleen kauneushoitolan hemmottelupakettia, vaan tyytyy poskisuudelmaan.

”Mielenkiintoista on nimen omaan se, että yhtäkkiä nousukauden puhe kestävästä kehityksestä  korvattiin heti lama-aikana sokealla kuluttamisen eetoksella. Todellista välittämistä ja todellista antamista on kampanjan mukaan nimen omaan kuluttaminen eikä yhdessäolo tai muut aineettomat arvot.”

Mielekkään elämän ja talouden epäsymmetrinen suhde tiivistyy Paavo Okon minulle näyttämissä kaavioissa: ihmisten kokema onnellisuus ei vastaa juurikaan BKT:n kasvua, mutta toisaalta terveen talouden romahtaminen aiheuttaa valtavia sosiaalisia ongelmia.

Voi vain toivoa, että lamaa torjuttaisiin tällä kertaa järkevästi eikä möröillä pelotellen.

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s