Arkistoista: Venus-näyttely

Juhlin viikonloppuna valmistumistani filosofian maisteriksi. Monipuolinen koulutukseni sisältää kaikenlaista taiteiden tutkimusta ja filosofiaa.

Se on antanut aika hyvän lähtökohdan lähes minkä tahansa taideilmiön lähestymiseen. Sitä keksii aina jonkin tulokulman, vaikka kyseessä olisi performanssi tai äänitaideteos.

Tässä alla viime vuonna julkaistu neljän taiteilijan yhteisnäyttelyä koskeva juttu, joka julkaistiin Turun Sanomissa. Koitin tuoda haastatteluun naisten välistä kemiaa ja pienen esittelyn kunkin taiteilijan omasta osuudesta kokonaisuudessa.

Pintaraapaisu siis, mutta toivottavasti sellainen, joka sysäsi syventymään näyttelyyn.

 

Venukset loksahtavat paikoilleen

 

Venus, kreikaksi Afrodite. Aurinkokuntamme toinen planeetta, toisaalta antiikin rakkauden jumala. Toisaalta naissukupuolen kansainvälinen symboli ja useaan otteeseen taiteessa ruumiillistettu kauneuden hahmo.

Nyt Venus on myös Kutomon heinäkuun näyttelyn kantava teema.

Neljän nuoren naistaiteilijan yhteisnäyttelyssä kukin tulkitsee sitä omalla tavallaan. Jenna Sutelalta tulee video sekä siihen liittyvä ääni- ja tekstiteos, Hertta Kiiski luottaa valokuvaan. Marjatta Holman teokset ovat maalauksia ja Elina Minn tekee performansseja.

Omien teostensa lisäksi jokaiselta tulee päiväkirjamainen pätkä, jotka liittyvät samaan hetkeen: kuudenteen kesäkuuta, kun Venus kulki auringon yli.

Yhteisnäyttelystä on haluttu tehdä mahdollisimman yhteinen eikä vain samaan tilaan tuotujen duunien katsaus.

– Ollaan avoimesti koitettu, ettei kukin hio omaa mestariteosta kulmassaan, Kiiski alleviivaa.

Kaikki neljä kiittelevät intuitiivista yhteispeliään. Haastattelunkin aikana ajatuksia heitellään ja joistain otetaan koppi.

– Luin eilen illalla Sapfon runoja. Hän on kirjoittanut Afroditesta, Kiiski kertoo.

– Hei, voitko osallistua mun symposium-performanssiin ja lausua Sapfoa, Minn kysyy.

 

Samanlainen palasten loksahteleminen isommaksi kokonaisuudeksi on Venuksen ohella näyttelyn toinen iso teema.

Hyvä esimerkki tästä oli näyttelyn alkusysäys, joka saatiin korkeuksista sen jälkeen, kun Kutomo oli pyytänyt Kiiskiä kokoamaan näyttelyn heinäkuuksi.

– Silloin Venus ja Jupiter olivat taivaalla tosi kirkkaina. En ollut jotenkin aiemmin huomioinut niitä. Ihmeellistä, että ne näkyivät taivaalla koko ajan, Kiiski kertoo.

Taivaalta poimitussa Venuksessa on painolastia ja mahdollisuuksia. Erityisesti naiseutta ja kauneutta on käsitelty sen kautta taiteen historiassa. Tunnettuja viittauspisteitä ovat esimerkiksi klassinen, jumalattaren maalaus Sandro Botticellin Venuksen syntymä ja uudempi, planeettaa kuvaava Wolfgang Tillmansin Venus, Transit.

Kun Kiiski esitteli näyttelyn aiheen muille, alkoi venuksia pulpahdella yllättävistäkin paikoista.

– Mainittu Botticelli on ollut meidän vanhempien makuuhuoneessa valtavana koko seinän tapettina. Joten se on siivittänyt koko elämääni ja kuvataiteellinen polkuni liittyy siihen, Holma paljastaa.

Vaikka Holman maalaustyyli on ei-esittävä, kokee hän kuuluvansa tempera-maalauksillaan Botticellin ja maalaustaiteen historian jatkumoon.

Sutelalle Venus ilmeni Photo Booth -tietokoneohjelmassa. Hän löysi pienen tytön joutilaan videon, johon inspiroitui laatimaan tekstin sekä äänimaiseman.

– Siinä on keskiössä hidas elämä ja sen mahdollisuus lapsena ja mahdottomuus aikuisena. Se on oodi joutilaana olemisesta ja olemiselle, Sutela kuvailee.

– Joutilaisuushan nähtiin jo antiikissa filosofian ja taiteen edellytyksenä.

Eivätkä kaikki venukset ole vielä avajaispäivänä loksahtaneet paikalleen. Viikko ajavaisista eli 11. päivänä tilassa järjestetään Venuksen syntymätyöpaja. Samalla ne ovat jumalatarta juhlistavat kesäjuhlat kakkuineen ja ilmapalloineen.

Kuvateksti: Kutomo on vielä tyhjillään. Pian kuitenkin Hertta Kiisken, Marjatta Holman, Elina Minnin ja tietokoneelta haastatteluun osallistuneen Jenna Sutelan Venusta eri tavoin lähestyvät teokset täyttävät sen.

 

Venus-näyttelyn avajaiset Kutomolla keskiviikkona 4.7. klo 18–20. Elina Minnin performanssi Venus Symposium alkaa avajaisissa kello 19.

 

– Petri Rautiainen

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s