Arkistoista: Sin Cos Tan

Turkulainen Sin Cos Tan julkaisi juuri uuden videonsa, joten kaivetaanpa vanha haastattelu esiin.

Tein tämän viime joulukuussa. Juttu julkaistiin Turun Sanomien musiikin pääjuttuna, mikä tarkoittaa 2/3 sivun isoa juttua.

Pääjutuissa haastavaa on jonkin uuden tulokulman keksiminen. Haluan usein rakentaa jutun alkuun tietyn vahvan tulkinnan siitä, miksi käsittelyssä oleva bändi on kiinnostava ja sen jälkeen alan purkaa sitä haastattelun kautta. Uutta tietoa ja omaa tulkintaani haastavaa näkemystä tulee siis jutun lopussa.

Sin Cos Tanin promokuvan otti Lauri Hannus.

 

Kaksi miestä ja koneet

Lauri Hannus otti.

Lauri Hannus otti.

Juho Paalosmaan ja Jori Hulkkosen Sin Cos Tan -duon debyytti valmistui nopeasti toukokuussa. Marraskuun lopun julkaisunsa jälkeen se on kerännyt kiittäviä arvioita, äänestysvoittoja ja ehdokkuuksia.

Yllättävintä lienee, ettei kukaan tunnu pitävän suosiota yllätyksenä. Näin tyylipuhdasta ja tyylikästä synapoppia on tehty harvoin Suomessa. Ja kun nyt tehdään, niin asialla on kaksikko, joka on aiemmin vakuuttanut samalla saralla.

Paalosmaa ja Hulkkonen tapasivat ensiksi mainitun Villa Nah -bändin levyä tehdessä. 20-vuositaiteilijajuhlaansa kohta viettävä konemuusikko Hulkkonen toimi albumin tuottajana. Paalosmaa lauloi silloinkin.

Vuoden vaihteessa molemmille sattui sopiva tauko, joten yhteistyötä jatkettiin. Bändi sai Sin Cos Tan -nimen. Nauhoitukset sujuivat. Biisinkirjoitus yhdessä ei jäänyt puolivälin ratkaisuksi, vaan molemmat löysivät uusia alueita. Valaiseva esimerkki tästä on Paalosmaan laulutyyli.

– Koska aiemmin olen itse säveltänyt laulamani biisit, on samalla niissä toistunut itselleni ominaisia maneereja tai pakkomielteitä, Paalosmaa avaa.

– Jorin ideat avasivat portteja, joita en ollut ennen osannut nähdä.

Hulkkonen puolestaan joutuu haastamaan itseään studiotyöskentelyn lisäksi lavoilla. Nyt hän on siellä ensimmäistä kertaa osa bändiä.

– Sin Cos Tanissa olen ensimmäistä kertaa lavalla tilanteessa, jossa tarkoitus on tuoda albumillinen levytettyä materiaalia yleisön eteen. Toisaalta en ole itse enää valokeilassa, vaan yleisö seuraa enemmän Juhoa.

 

Sin Cos Tan -levy ei tunnu jakavan mielipiteitä tai mielikuvia, mikä on mielenkiintoista. Useimmin levyä kuvaillaan samansuuntaisin tyylikkyyteen ja alakuloon viittaavin määrein. Sitä tarjoillaan usein yöllisten kaupunkiajeluiden soundtrackiksi. Tätä toki vihjasi jo autoajelua Turussa kuvannut In Binary -video.

Samanlaiset kuvailut kertovat kenties siitä, että bändi on saanut vangittua 11 biisiin vahvasti välittyvän tunnelman. Kuin kaikki katsoisivat samaa maisemaa, mutta eri kulmista.

– Tunnelma on ehdottomasti tärkeimpiä piirteitä meille, ja siksi keskustelimme usein muun muassa elokuvista ja niiden asettamista tunnetiloista, Paalosmaa kertoo levyntekoprosessista.

– Yllättävän pian kuitenkin löytyi se bändin oma saundi ja tunnelma, johon oman latauksensa antoivat kylmä ja pimeä alkuvuosi, Turun yöelämä, sekä yhteiset intressit musiikin, elokuvien ja TV:n ääreltä, Hulkkonen täydentää.

 

Tunnelman luomiseksi kaksikko nojautuu klassiseen asetelmaan. Ihminen synteettisten äänten luomassa maailmassa. Ehkä koneäänten kylmyys luo kontrastia ihmisäänen lämmölle? Kumpikin kuitenkin kokee konemusiikin jonain muuna kuin automaattisesti kylmää hohkaavana.

Kiinnostavampi dynamiikka muodostui kaksikon mukaan laulun ja hiljaisuuden välillä.

– Juhon ääni on yksi suomalaisen musahistorian hienoimmista, Hulkkonen kehuu.

– Tietynlainen minimalismi, joka antaa vokaaleille ja niiden nyansseille tilaa oli tärkeää. Joissain biiseissä enemmän kuin toisissa.

– Kaikkea ei tarvitse tunkea täyteen tehdäkseen voimakasta musiikkia, Paalosmaa lisää.

 

Ajatus Sin Cos Tanin sopimisesta täydelliseksi yöautoilumusiikiksi ei ole ehtinyt särkyä. Kummallakaan ei nimittäin ole ajokorttia. Lähemmäs on päässyt Paalosmaa, joka on koekuunnellut levyä junassa. Hulkkoselle ”ajatus liittyy nimenomaan yksin yöllä ajamiseen, joten tämä illuusio säilynee rikkoutumattomana”.

– En aio tämän takia hankkia ajokorttia vain huomatakseni, että sitten pitääkin vaan kytätä jotain kauriita, rattijuoppoja ja koululaisia eikä ehdi keskittyä musaan.

 

Kuvateksti: Ajokortiton Sin Cos Tan -kaksikko teki täydellisen ääniraidan yöllisille kaupunkiajeluille. Jori Hulkkonen tuottaa, Juho Paalosmaa laulaa, molemmat säveltävät.

 

– Petri Rautiainen

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s